Paint a New World

Viikko on mennyt aika rauhallisesti, eikä odotuksen suhteen ole oikein mitään uutta kerrottavaa. Ensi viikolla Enniltä otetaan rutiininomaisia verikokeita, mutta siinä kaikki toistaiseksi. Odottavan aika on pitkä niin kuin tavataan sanoa.

Itselläni alkoi tästä viikonlopusta talviloma, ja töihin täytyy palata vasta puolentoista viikon päästä. Loman aika on jo ohjelmoitu täyteen tekemistä, mutta toivottavasti jossain välissa ehdin henkäistä hetken ja levätä. Toivoisi Enninkin saavan pitää lomaa väsymykseensä, mutta eiväthän ne nallekarkit taaskaan mene tasan.

Eilisen ja tämän päivän ajan on kovasti kohistu sukupuolineutraalin avioliittolain läpimenosta. Itse olen tyytyväinen eduskunnan päätökseen, sateenkaarilippu liehukoon. Lain vastustajilta en ole kuullut ainuttakaan pätevää perustetta oman kantansa tueksi. Pahiten omaan korvaani ovat särähtäneet kommentit joissa lain läpimenoa on pidetty uhkana perheille, ja lain vastustajat ovat ilmoittaneet olevansa "perheiden puolella". Itse en tulevana perheenisänä voi mitenkään kuvitella mikä on se uhka, jonka perheeni joutuu kohtaamaan tämän lain voimaantulon myötä. Kyllä perheillä tässäkin maassa uhkia riittää: väkivalta, päihteet, työttömyys, köyhyys, mielenterveysongelmat jne. Homoutta en tuon listan jatkoksi osaa kuvitella.

Eduskunnan päätöksen myötä kirkosta eroaminen on taas vahvasti kasvussa. Tällä kertaa syy on hieman erilainen kuin aiemmin. Totutusti Päivi Räsäsen televisioesiintymiset ja kirkon edustajien vanhoilliset kannanotot ovat saaneet arvoliberaalit karkaamaan kirkosta. Nyt kun arkkipiispa Kari Mäkinen on asettunut Facebookissa ja Twitterissä homoliittojen puolelle, ei kirkko maistu enää konservatiiveille. Syvältä näyttää suo kirkon kannalta; aina tulee turpaan, otat kantaa suuntaan tai toiseen.