Sunnuntai-iltana koitettiin taas dopplerin kanssa hieman kuunnella Agan sydämen pompotusta, eikä ääni löytynyt ihan yhtä helposti kuin viime kerralla. Kai se on hieman mukulan asennostakin kiinni miten tärppää. Syke kuitenkin löytyi lopulta, ja mittailimme sen olevan n. 150 lyöntiä minuutissa, mikä taitaa olla aika tavanomainen lukema. Kaikki sujuu edelleenkin erikoisen helposti ja oireitta.
Työkaverini Sami kertoi kokemuksiaan vuoden takaa, kun he odottivat esikoistaan puolisonsa Saanan kanssa. Sami kuvaili vaimonsa mielenliikkeitä, ja sanatarkka lainaus taisi olla: "Saanasta tuli hirviö!" Viittaus taisi tosiaan enemmän liittyä henkiseen kuin fyysiseen tilaan - toivottavasti ei molempiin. Sain myös muutamia vinkkejä mahdollisten hirviökohtausten varalle, mutta ehkä parempi olla paljastamatta niitä tässä. Onpahan sitten joitain yllätyskortteja takataskussa, mikäli Ennillä alkaa vastaavia oireita ilmetä. Ja kaikeksi lohdutukseksi: se on vain väliaikaista.
Otin eilen käyttööni Ennin joululahjaksi saaman Polar Loop -aktiivisuusrannekkeen. Ei huolta, en varastanut sitä; Enni ei jostain syystä aikonutkaan ottaa sitä itse käyttöön. Laitteen plussapuolia: toimii rannekellona, antaa kohtuullisia tavoitteita, jotka saattavat motivoida lenkkeilemään. Miinuspuolia: ei tunnista liikuntaa läheskään aina oikein, askelmittari heittää, ei sovellusta Windows Phoneen. Kokonaisuutena en ole erityisen vakuuttunut rannekkeesta. Ehkä Loop on tarkoitettu käytettäväksi nimenomaan puhelinsovelluksen kanssa, mikä jää nyt Lumian omistajana täysin puuttumaan. Mittaukset heittävät myös häränpyllyä oikein urakalla: tämän aamun hikinen sulkapallotreeni kesti 1,5 tuntia, ja laitteen mukaan tuo vastasi noin 25 minuutin hölkkälenkkiä. Saanen olla eri mieltä.
 |
| Loop koekäytössä, ihan perussiistihän tuo on. Toisin kuin kantajansa. :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit ovat tervetulleita! :)