Ensimmäiset tuntuvat liikkeet. Huikea juttu, vaikka enhän minä niitä vielä havaitse. Eilen illalla Enni kuitenkin ensimmäistä kertaa tunsi selvästi vauvan potkuja, tai mitä liikehdintää tenava siellä sitten pitikään. Potkut tulivat juuri ennen kuin oli tarkoitus kuunnella dopplerilla sydänääniä. Jätettiin äänet tällä kertaa kuuntelematta. Taitaa kestää vielä aika pitkän aikaa ennen kuin liikkeet voi tuntea mahan päältä, joten joudun olemaan Ennin tuntemusten varassa vielä tovin. Eilen oli 19. raskausviikon ensimmäinen päivä.
Ennin ilme oli aika liikuttunut potkuja tunnustellessaan. Ehkä tämä on se piste, jossa äidin ja lapsen erityislaatuinen läheisyys jotenkin konkretisoituu lopullisesti. Vauva tuntuu jotenkin todellisemmalta kun elon merkit ovat tunnistettavissa itse, eikä vain dopplerin tai ultrauslaitteen avulla. En nyt voi sanoa ihan kadehtivani Enniä, kyllä tuossa raskaudessa on sen verran kestämistä ja kipuja. Kuitenkin varmasti ainutlaatuisen hieno tunne saada päivittäin konkreettisesti tuntea vauvan olemassaolo. Mies tuskin tässä vaiheessa pääsee ihan vastaavaan fiilikseen kiinni millään. Isot pojat töissä väittivät että miehelle asia konkretisoituu vasta kun vauva kannetaan kotiin.
Pesänrakennusviettiäkin on havaittavissa. Suunnitelmia löytyy lastenhuoneen varalle jo vaikka kuinka paljon. Vielä ei ole tosin kiirettä lähteä toteuttamaan näitä visioita. Huone on onneksi remontoitu toissa kesänä, joten siisti se on; nykyisellään se toimii työ- / opiskeluhuoneena. Mun pitäisi siis vaihtaa työhuoneeni nykyiseen vierashuoneeseen, joka puolestaan vaatii pintaremonttia. Vanha Halltex-katto pitäisi repiä pois ja paneloida, lisäksi kaikki seinät pitäisi tapetoida uusiksi ja listat vaihtaa samalla kertaa. Vaikka remontointi ihan hauskaa onkin, niin jotenkin tuntuisi että muutakin tekemistä löytyisi. Sitä paitsi listat puuttuvat vielä takaeteisestä / takkahuoneesta, joka on kuitenkin muuten remontoitu jo aikoja sitten. Taitaa tosin olla aika tyypillinen ongelma. Pitäisi kuitenkin hoitaa asia kerrallaan loppuun ennen kuin siirtyy seuraavaan urakkaan.
Tuttu ongelma ainakin täällä nuo listat, jotka jostain syystä vain jäivät laittamatta... edelliseen asuntoon laitettiin osa listoista paikalleen vasta sitten, kun sitä oltiin jo myymässä seuraaville. :D Jotenkin tuntuu, että noita remonttihommia on aina tosi kiva suunnitella ja miettiä, mutta sitten se toteutus töiden/opiskelun/sosiaalisen elämän ohessa...hmm. :) Teillä sentään uusi tulokas asettaa jonkinlaisen deadlinen. ;)
VastaaPoistaNaulan kantaan! Täytyy kyllä sanoa että harvassa kämpässä ne listat ovat joka paikassa paikoillaan :) Ja toden totta, suunnittelu ja materiaalien valinta on kyllä ainakin seitsemän kertaa hauskempaa kun remontin toteutus. Vaikka onhan se toteutuskin ihan mukavaa, jos siihen löytyy aikaa, ja jos itsekuria riittää urakan aloittamiseen :D
Poista